impressionismi

vaikka hän ei koskaan kutsunut itseään Impressionistiksi, ranskalaisen kuvanveistäjän Auguste Rodinin (18401917) työllä saavutetaan monia samoja päämääriä kuin impressionistien maalareilla: hetkellisen ajan tunteen vangitseminen ja liikkeen vangitseminen. Rodinin veistokselle on ominaista karu realismi ja ilmeikkäät poseeraukset, joista esimerkkinä hänen ikoninen marmori-ja pronssiveistoksensa ajattelija. Mutta impressionistiset arvot näkyvät hänen kiistellyssä Veistoksessaan, Balzacin muistomerkissä, jonka Rodin loi seitsemän vuoden aikana sen jälkeen, kun Ranskan Kirjamiesten seura oli vuonna 1891 tilannut ranskalaisen kirjallisuuden jättiläisen Honoré de Balzacin muistoksi. Teos vangitsee Balzacin hengen ja hänen luovan neroutensa monumentaalisuuden. Impressionististen maalausten tavoin se saa keskeneräisen muodon ja korostaa pintarakennetta. Kun Rodin jakoi veistoksen kipsimallin vuonna 1898, sitä arvosteltiin voimakkaasti ja valmis pronssi-ja marmorikasti valmistui vasta hänen kuolemansa jälkeen. Alkuperäisestä kritiikistä huolimatta veistosta ja Rodinin kokonaisuutta pidetään 1800-luvun kuvanveiston innovatiivisimpina ja merkittävimpinä esimerkkeinä, ja Rodinin katsotaan ennakoineen modernismia. Siksi Rodinin työtä ei voi pitää ainoastaan Impressionistisena, vaan se myös aloitti uuden veistoksellisen innovaation aikakauden.

Auguste Rodinin impressionistinen veistos ranskalaisesta Balzacista tutkii luovuuden ja dynaamisuuden teemoja rosoisella tekstuurillaan ja keskeneräisyydellään. (Art courtesy The Art Archive / Musée Rodin Paris / Superstock.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.